Yhteislaulutapahtumat – todellista kansanjuhlaa

KKukaan ihminen ei varmastikaan tohdi kieltää laulamisen merkitystä meille niin yksilöllisellä tasolla kuin osana yhteisökin. Ainakaan äkkiseltään ei tule mieleen yhtä ainoaa virallista tai vähemmän virallista rituaalia, johon ei olisi liitetty jotakin laulantaa tavalla tai toisella muistuttavaa elementtiä. Jos ilmiöön luo historiallisen silmäyksen, niin huomaa hyvin nopeasti, että erityisesti ryhmä- eli yhteislaulanta on ollut osa ihmisten kulttuuria sen varhaisimmista vuosista saakka; Muinaiskulttuureissa on esiintynyt nuotteja nuolenpääkirjoituksella ensimmäisen kerran jo 2000 eaa.

Ei siis ole mikään ihme, että yhteislaulutapahtumat ovat olleet suosittua viihdettä hyvin pitkään, ja ovat sitä edelleenkin lähes tulkoon kaikkien kulttuurien ja kansallisuuksien keskuudessa. Äkkiseltään saattaisi vaikuttaa siltä, että yhteislaulutapahtumien kulta-aika on auttamattomasti takanapäin, maailmassa, johon ei voi ostaa menolippuja. Terävämpi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että vielä tänäkin päivänä järjestetään yhteislaulantatilaisuuksia, jotka ovat huomattavasti suositumpia kuin mitä moderni viihdekenttä laajoine vaihtoehtoineen antaisi ymmärtää.

Esittelemme muutaman ihmiset yhteen kokoavan yhteislaulutapahtuman, joista olet varmasti ainakin kuullut.

·         Yhteislaulutapahtuma: Allsång på Skansen

Pohjoismaisessa mittakaavassa tunnetuin yhteislaulutapahtuma on todennäköisesti ruotsalainen Allsång på Skansen, jota on järjestetty jo vuodesta 1935 alkaen. Tämä alkujaan kansanliikelähtöinen tapahtuma on kerännyt Tukholman Skansenin Sollidscenen-lavalle miljoonista ihmisistä koostuvan lauluyleisön jo vuosikymmenien ajan. Vuodesta 1979 asti tätä yhteislaulutapahtumaan on televisioitu ja vuodesta 1990 asti Allsång på Skansen -ohjelma on ollut suorastaan jokakesäinen viihdeperinne. Vaikka täällä kotimaassa toisinaan karsastetaankin Pohjanlahden läntiseltä rannalta kantautuvia kaikuja, Allsång på Skansenilla on omat faninsa myös Suomessa.

Vuosien aikana Allsång på Skansen -yhteislaulutapahtuman sisältö on muuttunut ja kehittynyt huomattavasti. Tapahtuman ensimmäisinä vuosina ohjelmisto koostui pääasiallisesti revyy- ja merimieskappaleista, mutta ajan hengen mukaisesti ohjelmistoon kuului isänmaallisiakin kappaleita. Alkuperäisen juontajan menehdyttyä vuonna 1951 tapahtumalle tuli muutaman vuoden tauko, kunnes ohjelmointia jälleen 1957 jatkettiin. Vuosi vuodelta tapahtuman lauluvalikoimat alkoivat painottua yhä enemmän tunnetumpiin viihteellisiin lauluihin ja isänmaalliset kappaleet väistyivät vähitellen kadoten lopulta tyystin. Nykypäivänä Allsång på Skansen -ohjelmaa esitetään television ohella myös netissä.

·         Yhteislaulua Tammerkosken sillalla

Ei liene sellaista esitystä tai viihdemuotoa, joka olisi ottanut Ruotsinmaalla tuulta siipiensä alle ilman, että täällä kotimaan tantereella olisi joko enemmän tai vähemmän menestyksekkäästi yritetty sitä tavalla tai toisella kopioida. Vaikka vertaus joidenkin, erityisesti pirkanmaalaisten mielestä ontuukin, niin Tampereella vuodesta 1995 asti järjestetty Tammerkosken sillalla on lähimpänä Allsång på Skansen -ohjelman kaltaista yhteislauluaktiviteettia, mitä näillä leveysasteilla on koskaan yritetty toteuttaa. Vaikka samantyyppistä yritelmää on kokeiltu myös Linnanmäen huvipuistossa, Tammerkosken sillan kaltaista suosiota se ei saavuttanut.

Vaikka tunnetulta kansanlaululta nimensä lainannut Tammerkosken Sillalla -ohjelma, jota on alkuvuosistaan asti myös lähetetty televisioituna, on lahdentakaiseen serkkuunsa nähden jokseenkin nuori ja uutukainen esitys, se ei missään nimessä syntynyt täysin neitseelliseen maahan. Varsinkin Suomen radiohistoria on täynnä suosituiksi muotoutuneista yhteislaulukonserteista, muun muassa Helsingin soutustadionilta. Ja samasta ilmiöstä todistaa myös Tammerkosken Sillalla -ohjelman alusta asti nauttima suosio, joka osaltaan joudutti alkuperäisen juontajan, Mikko Alatalon tietä kansakunnan kaapin päälle ja sieltä myöhemmin kansanedustajaksi.

Yhteislaulu modernina viihdemuotona

Nykyaikana yhteislaulu ei tietenkään nauti samanlaista kansansuosiota kuin joskus muinoin. Samaa toki voisi sanoa miltei mistä tahansa perinteikkäästä viihdemuodosta – televisiokaan ei enää kerää perheitä äärelleen lauantaisin. On tietysti totta, että olisi jokseenkin helppoa tulla siihen tulokseen, tietyssä mielessä yhteislaulannan ja yhteislaulutapahtumat ovat aikansa eläneitä muinaisjäänteitä. Mutta jos sattuu sivusilmällä vilkaisemaan yhdenkin keskimääräistä suuremman pitäjän kulttuurikalenteria, voi olla jokseenkin varma, että sieltä löytyy vähintään yksi yhteislaulutapahtuma, joka tulee taatusti myymään loppuun.

Yhteislaulutapahtumien suosio kertoo ihmisistä ja yhteiskunnasta muutamia huomionarvoisia asioita. Vaikka yksittäisen ihmisen kokemukset siitä rajautuisivatkin vain hautajaisin ja koulun päättäjäisiin, varmaa on, että niillä on oma perusteltu paikkansa jaettuna viihdemuotona. Kuten on tilanne niin monien muidenkin viihdemuotojen kohdalla, yhteislaulutapahtumat tuskin tulevat kokonaan katoamaan niin pitkään kuin on ihmisiä ja lauluja laulettavaksi. Ne vain löytävät uusia muotoja. Viime aikojen yllättävimpiä ilmiöitä ovat olleet suosittujen elokuvamusikaalien, kuten Abban kappaleisiin perustavan Mamma Mia:n, yhteislaulunäytännöt.

Yhteislaulutapahtumat: uskaltaisinko itsekin?

Luultavasti jokainen ihminen pitää laulamisesta, vaikka ei koskaan olisikaan saanut erillistä tunnusta sen osaamisesta. Useimmat meistä ainakin hymisevät ja hyräilevät varsin taajaan kaikkein yskityimmissä tilanteissa, kuten suihkussa tai muuten vapautuneissa tilanteissa. Ja juuri yhteislaulannan aikana koettava paineettomuus onkin sen miellyttävämpiä ominaisuuksia ja piirteitä. Ominaisuuksia, jotka tekevät siitä ehdottomasti kokeiltavan aktiviteetin, jos siihen vain saa mahdollisuuden. Suuressa kansanjuhlassa oman äänen säröäänet ja heittelyt peittyvät massaan, kun muut amatöörilaulajat panevat rinnalla parastaan.

Yhteislaulaminen ja erilaiset yhteislaulutapahtumat ovat todennäköisesti yksi vanhimmista inhimillisen viihteen muodoista. Vielä tänä päivänäkin kannamme tavoissamme perua niistä, sillä miltei jokaiseen juhlaan ja perinteeseen on olemassa omat laulunsa. Ja vaikka yhteislaulutapahtumille on osin käynyt kuten niin monille muillekin perinteisille viihdelajeille, niistä on edelleen mahdollista nauttia lähes kaikissa pitäjissä ja metropoleissa. Yhteislaulutapahtumilla on omat uskolliset ystävänsä ja vain marginaalisen vähän vastustajia, joten on hyvin todennäköistä, että ne jatkavat olemassaoloaan vielä pitkään.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *