Suomalaiset musiikkiperinteet

Suomalainen musiikki tarkoittaa käytännössä kaikkea suomalaisten tekemään musiikkia. Se voidaan jaotella kolmeen ryhmään, jotka ovat kansanmusiikki, klassinen taidemusiikki ja kevyt viihdemusiikki. Yksi vanhan suomalaisen musiikin tunnetuimmista hahmoista on varhaisromantiikan aikakautta edustanut Fredrik Pacius. Hänen tunnetuin teoksensa on Maamme-laulu, joka on siis Suomen kansallislaulu. Aina 1800-luvun puolivälistä alkaen taidemusiikissa elettiin myöhäisromantiikan aikakautta, joka kesti aina toiseen maailmansotaan saakka. Aikakauden keskeisin ja merkittävin säveltäjä oli Jean Sibelius, jonka tunnetuin sävellys on Finlandia-hymni.

Modernismin aikakaudelle siirryttiin 1950-luvulla, kun alettiin käyttää 12-säveljärjestelmää, musiikin sarjallisuutta sekä sointi- ja kenttätekniikoita. 1970-luvulla suomalainen ooppera alkoi nousta suurempaan suosioon. Sen ajan tunnetuimpia oopperasäveltäjiä olivat Aulis Sallinen ja Joonas Kokkonen. Heidän oopperansa olivat yhdistelmä perinteisiä säveliä mutta myös modernismia. 1970-luvulla aloittelivat uraansa myös muun muassa Kaija Saariaho, Magnus Lindberg ja Esa-Pekka Salonen. Heistä jokainen onnistui tekemään kansainvälisen läpimurron joko 1980- tai 1990-luvulla. Kaija Saariaho ja Esa-Pekka Salonen ovat tänäkin päivänä täystyöllistettyjä.

Suomalainen klassinen musiikki

Suomessa taidemusiikilla ei ole yhtä pitkää historiaa kuin monissa muissa Euroopan maissa. Esimerkiksi barokin tai renessanssin ajalta ei tunneta yhtään suomalaista taidemusiikin säveltäjää. Kansallisromantiikan aikakaudella suomalaiset säveltäjät alkoivat saada omia teoksiaan näkyville. Merkittävimpiä tuon aikakauden sävellyksistä olivat Suomea ja sen kauneutta ylistävät sävellykset. Sibeliuksen ja Paciuksen ohella Muita 1800-luvun nimiä ovat muun muassa jousikvartettoistaan tunnettu Erik Tulindberg, pianosonaattien taitaja Thomas Byström, klarinettivirtuoosi Bernhard Henrik Crusell ja itseoppinut säveltäjä Karl Collan.

Suomen ensimmäiset oopperaesitykset järjestettiin 1700-luvun alussa. Koko kansan tietoisuuteen ooppera tuli kuitenkin vasta 1800-luvulla. Suomen ensimmäinen oopperateos on Fredrik Paciuksen säveltämä Kaarle-kuninkaan metsästys vuodelta 1852, ja 1970-luvulla ooppera oli jo kaikkien tuntemaa viihdettä. Sieltä tunnetuimpia sävellyksiä ovat Joonas Kokkosen ja Aulis Sallisen teokset, kuten Viimeiset kiusaukset ja Punainen viiva. Tällä hetkellä Suomi on yksi oopperan johtavista maista. Tähän ovat vaikuttaneet kansainvälistä mainetta nauttiva Savonlinnan oopperajuhlat ja monet suomalaiset oopperalaulajat, kuten Karita Mattila ja Soile Isokoski.

Kansanmusiikki

Suomalaisen kansanmusiikin juuret ulottuvat kauas vuosisatojen taakse. Kansanmusiikkia on yleisesti ottaen pidetty musiikkina, jotka ovat ikään kuin sävelaihelmia, eivätkä välttämättä edes valmiita kappaleita. Näitä sävelaihelmia voidaan esittää niin joikaten, laulaen, rallatellen, rummutellen kuin vaikka huhuillenkin. Suomalainen kansanmusiikki voidaan jakaa eri kategorioihin. Ne ovat suomalainen laulumusiikki, kansanomainen soitinmusiikki ja nykyaikainen kansanmusiikki. Jaottelua tapahtuu vielä näidenkin kategorioiden sisällä. Esimerkiksi soitinmusiikki voidaan jakaa eri soittimilla tapahtuvaan musiikkiin, kuten kannelmusiikkiin tai pelimannimusiikkiin.

Suomalainen laulumusiikki jaetaan laulurunouteen, itkuvirsiin, laulusävelmiin sekä hengelliseen kansanmusiikkiin. Nämä eroavat hyvin paljon toisistaan, mutta itkuvirsillä ja hengellisellä kansanmusiikilla on samat juuret. Ne ovat lähtöisin uskollisesta musiikista, ja tekstit käsittelevät uskonnollisia aiheita. Laulurunous taas on runonlausuntaa laulun keinoin. Laulusävelmät voivat olla melkein mitä tahansa aiheita käsitteleviä. Soitinmusiikkiin taas kuuluvat niin paimensoittimet, kanteleet, jouhikko kuin pelimannimusiikkikin. Näistä pelimannimusiikissa on selvästi eniten eri soittimia. Pelimannimusiikkiin voi kuulua viuluja, klarinetteja, harmonikkoja kuin muitakin soittimia.

Kevyt viihdemusiikki – suomipop ja -rock

Suomalaisella kevyellä musiikilla on laaja-alainen kenttä, ja siihen kuuluu monia eri tyylisuuntauksia ja soittimia. Kevyt musiikki voidaan jakaa iskelmään, jazziin, suomirockiin, hip hopiin ja rap-musiikkiin, popmusiikkiin ja metallimusiikkiin. Näistä ensimmäisinä Suomeen rantautuivat iskelmä ja jazz. Monet ensimmäisistä iskelmäkappaleista ovatkin suomennoksia maailmalla tunnetuista iskelmistä. Suomen tunnetuimpia iskelmälaulajia ovat muun muassa Paula Koivuniemi, Olavi Virta ja Kari Tapio. Jazzista taas ei koskaan tullut yhtä suosittua kuin esimerkiksi iskelmästä, mutta Suomesta löytyy muutamia jazz-muusikoita, kuten kitaristi Marzi Nyman.

Popmusiikkia Suomessa on ollut jo pitkään, ja se on ollut suosittua. Myös suomirockia on päästy kuuntelemaan aina 1950-luvulta lähtien. Tunnettuja ensimmäisiä rockbändejä Suomessa olivat esimerkiksi Hurriganes sekä Wigwam. Hip hopia ja rapia Suomessa oli jo 1980- ja 1990-luvuilla, mutta huimaan suosioon se nousi vasta 2000-luvulla. Tämän päivän suurimpia räppäreitä ovat Cheek, Elastinen ja Mikael Gabriel. Suomi tunnetaan erityisesti metallimusiikin maana. Suosiota ovat nauttineet muun muassa HIM, Nightwish, Sonata Arctica sekä Apocalyptica.

Nykyaikainen kansanmusiikki – Folkmetal

Moderni kansanmusiikki yhdistää perinteiseen kansanmusiikkiin elementtejä muistakin musiikkityyleistä. Esimerkki tällaisesta yhtyeestä on Värttinä. Sen laulujen lyriikat ovat vahvaa murretta ja käsittelevät maalaiselämää. Toinen vahvasti kansanmusiikista vaikutteita ottavista musiikkityyleistä on folkmetalli. Sen musiikki on raskasta ja esimerkiksi sähkökitaroita käytetään paljon. Folkmetal-yhtyeissä käytetään kuitenkin myös kansanmusiikissa käytettäviä soittimia, kuten harmonikkaa, viuluja ja jopa kannelta. Suomen suosituimpia folkmetal-yhtyeitä ovat Korpiklaani ja Ensiferum. Molemmat näistä yhtyeistä ovat myös erittäin suosittuja ulkomailla aina Aasiaa ja Amerikkaa myöten.

Saamelainen musiikki

Yhtenä tärkeänä osana Suomen musiikkiperinnettä ovat myös vähemmistöjen musiikkiperinteet. Eniten näkyvillä on selvästi saamelainen musiikki. Saamelainen musiikki jaetaan pohjoissaamelaiseen joikuun, inarinsaamelainen livde-perinteeseen ja kolttasaamelaiseen lou’dd-perinteeseen. Ensimmäiset tallenteet saamelaismusiikista ovat jo 1900-luvun alusta, joten musiikilla on pitkät perinteet. Saamelaisalueiden ulkopuolelta tulevat eivät yleensä ymmärrä sanoitusten merkitystä. Varsinkin joikaaminen on edelleenkin pienen piirin musiikkia. Tunnetuimpia saamelaismuusikoita ovat Niko Valkeapää, Ulla Pirttijärvi-Länsman, Petra Magga-Vars, Matti Morottaja ja Tiina Sanila-Aikio, joka kuuluu Aikioiden tunnettuun taiteilijasukuun.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *